Minulla sekä epilepsiaan, että näemmä pitkän tauon jälkeen taas toisinaan ilmestyvään migreeniin liittyy "tuntemuksia".

Toisinaan epilepsiaan liittyen koen todellisuutta laajempana ja syvempänä, minkä mielelläni myöhemmin pistän epilepsian piikkiin.
Sen sijaan migreeniin liittyvä näkökentän häviäminen ja realiteetin kapeneminen tulee seliteltyä sillä, että se vaan kuuluu nyt tähän. Tiedän, että ympärilläni on enemmän, kuin mitä pystyn näkemään ja käsittelemään, mutta sillä hetkellä aistit ei sitä vaan käsittele.

Tiedän aivojen kapasiteetin kykenevän ottamaan vastaan jopa 10% ympäristön ärsykkeistä. Migreenin aikana omani vielä vähemmän. Mutta miksi "laajeneminen" on päälle niin mahdotonta?

Realiteetin rajoilla on pelottavaa. Kuulun ehdottoman rationaaliseen koulukuntaan, jossa tällaista ei mietitä.