Sytytin sadannenkahdeksannentuhannenkudennennenkymmenennenkolmannen onnittelukynttilän ja jäin jumiin iiiihaniin peleihin.

Samaan aikaan elävässä elämässä mietin taas kerran, tällä kertaa erinäisten tapahtumien johdosta täysin kylmästi ja tunteettomasti, mitä parisuhteelle tekisin. Kysymys jäämisestä ja lähtemisestä on ollut eilisestä asti kovasti akuutti. Ei ole järkeä taistella kolme kertaa vuodesta samasta asiasta ilman, että kumpikaan tulisi oikeasti vastaan. Valehtelua ei loputtomiin jaksa ja vielä vähemmän sitä, että minusta tehdään syyllinen muiden toimintaan.

Olen myös kovasti huolissani Ystävistä, joiden äidillä ei mene hyvin.